Alku.

Terveisiä ja haleja aurinkoisesta Indonesiasta <3

Suunnittelin jo pitkään ennen reissuun lähtöä, että olis kiva kirjoitella kuulumisia ja fiiliksiä ylös, niin että läheiset Suomessa voi kulkea matkassa mukana, ja erityisesti myös siksi, että sitä on kiva itse reissuun jälkeen sitten lukea. Tykkään kirjoittaa, ja blogiahan tuli pidettyä jo aikaisemminkin, mutta jotenkin nyt alkuun pääseminen tuntui hankalalta. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan vai mitä?

Ollaan oltu siis maailmalla jo kohta kaksi kuukautta. Hurjan pitkä aika, joka on mennyt ihan hujauksessa. Hullua. :) Reissusta Aasiaan unelmoitiin pitkään, ja tosissaan alettiin suunnittelemaan ja säästämään alkuvuodesta 2015. Reittisuunnitelma muuttui vähän väliä, mutta lopulta sopivaksi aloituspaikaksi valikoitui Bangkok. Ostettiin lennot toukokuun lopussa, kun löydettiin superhyvä tarjous Momondolta, vaan 250€/henkilö. Matkustusaika oli 23h, eli luvassa oli kaksi välilaskua ja lentokenttähengailua, mutta kiirehän meillä ei ollut, kun reissua edessä monta kuukautta, ja säästettiin sillä useampi satanen. :) Lentojen ostamisen jälkeen matkasuunnitelmat vähän kuitenkin muuttui, kun tajuttiin miten sadekaudet Aasiassa menee ja päätettiin olla vaan viikko Bangkokissa ja jatkaa sieltä Jakartaan, Indonesiaan. Thaimaahan palattaisiin joulukuun tienoilla, kun sateet iskee Indoihin.

Indonesia kiinnosti meitä molempia kohdemaista kaikkein eniten, joten haettiin tänne 2kk viisumit normaalin kuukauden turistiviisumin sijaan. Viisumia haettiin suurlähetystöstä Helsingissä ja sitä voi hakea aikaisintaan kuukausi ennen suunniteltua maahantulopäivää. Hintaa sillä oli 40€/henkilö ja käsittelyaika kesti noin viikon. Muita viisumeja me ei haettu etukäteen ollenkaan, mutta ennen lähtöä oli vielä paljon muuta suunnittelua ja sumplimista. 

Matkavakuutukset otettiin kilpailuttamisen jälkeen Pohjolalta, joka oli superpaljon halvempi kuin muut, ja jolla on paljon yhteistyöklinikoita meidän reitin varrella, jolloin laskutusjutut on helppo hoitaa suoraan klinikalta, eikä tarvi säästellä lippulappuja ja kuitteja. Pohjolasta oon aina saanut myös superhyvää palvelua, eikä tääkään kerta tehnyt siihen poikkeusta. 

Seuraava tärkee juttu oli rokotukset. Meillä kävi hyvä tuuri, kun varattiin aika terkkarille ja saatiin hoitaja, joka otti ihan asiakseen hoitaa meijät reissukuntoon! :D Hän selvitti meidän puolesta mitä tarvitaan missäkin ja miksi. Päädyttiin ottamaan vahvistukset jäykkäkouristusrokotteista sekä hepatiitti- ja Japanin aivokuume-rokotteet. Niihin kannattaa varata sekä aikaa että rahaa, mulle ainakin tuli yllätyksenä että esim. tuo aivokuumerokote (Ixiaro) maksaa n. 130€/rokote ja niitä täytyy ottaa kaksi. Samoin hepatiittirokote Twinrix on n. 50€ ja niitä pistetään kaikkiaan kolme. Kallista puuhaa, mutta toisaalta pieni hinta terveydestä. :) 

Kirjoittelin pitkään ennen lähtöä myös muistikirjaan listaa kaikesta mitä pitää hoitaa ja hommata. Luin paljon reissublogeja ja matkaoppaita, joista sai hyviä vinkkejä siitä mitä kannattaa ottaa mukaan. Nauratti ihan miten mä yritin selvittää kaiken mahdollisen etukäteen, kun taas Remin asenne oli enemmän että kattellaan sitten siellä paikan päällä. Ja loppujen lopuks oikeassahan se oli, puolet noista muka niin hyödyllisistä kamppeista joita pakkasin (pyykkinaru, pyykkipoikia jne) on tähänasti ainakin ollut aivan turhia. :D toivotaan että niille tulee jossain vaiheessa käyttöä. :)

Kesä meni tosi nopeasti, ja ennen kuin kunnolla ehdittiin tajuta olikin jo syyskuu ja lähdön hetki. Meidän lento lähti 2.9 klo 8.00 Helsingistä, ja lennettiin sieltä ensin Milanoon, sitten Hong Kongiin ja sieltä Bangkokiin. Matka meni itseasiassa yllättävän sujuvasti, pisimmän lennon Milano-Hong Kong kone oli tosi kiva ja iso, ja oli paljon leffoja joilla kuluttaa aikaa. Ruoka oli luonnollisesti kamalaa. :D Oltiin varattu Bangkokista etukäteen hotelli, mikä oli hyvä päätös, koska oltiin molemmat ihan rättiväsyneitä matkustamisen jälkeen. Otettiin taksi lentokentältä hotellille, ja sen kummemmin kyseenalaistamatta luotettiin taksikuskin sanomaan hintaan. Jälkeenpäin tajuttiin kuinka sikahinta maksettiinkaan.. Mutta kaikesta oppii. :)

Hotelli sijaitsi keskustassa lähellä reppureissaajien suosimaa Khao San Roadia, matka sinne kesti lentokentältä n. 45 minuuttia. Hotelli itsessään oli kiva, mutta se alue muuten, not so much... Todella paljon turisteja, likaista, saasteista ja kreisi liikenne. Eli ihan just sitä mitä oltiin Bangkokista etukäteen kuultukin, mut se mikä yllätti, oli että paikalliset ihmiset ei olleet täällä yhtään niin mukavia ja avoimia, kuin olin edellisellä Thaimaa reissullani kokenut. En tiedä onks he sitten jo niin kyllästyneitä turisteihin? Tuntui heti että kaikki haluaa vaan huijata meiltä rahaa..

Ensimmäisenä aamuna aamiaispaikkaa etsiessä saatiin kokea pala bangkoklaisten "ystävällisyyttä", kun iloinen vanha mummeli tuli kadulla höpöttämään. Hän kertoi olevansa opettaja, ja haluaa siksi myös turisteille kertoa Thaimaan kulttuurista tms. Hän sanoi että "teillä on todella hyvä tuuri, sillä tänään on erityinen buddhapäivä, ja kaikkiin temppeleihin pääsee ilmaiseksi sisään". Täytyisi maksaa vaan 40bathia tuktuk-kuskille, joka veisi meidät katsomaan kolmea eri temppeliä ja buddhapatsasta.

"Sattumalta" just kulman takaa kaarsi tuktuk ja pysähtyi meidän eteen. Tuktuk kuljetti meidät kyllä temppeleille, jotka kaikki olikin ilmaisia (niinkuin kaikkina muinakin päivinä), mutta juju oli sitten siinä, että meidät vietiin myös räätälille ja matkatoimistoon, joissa molemmissa myynti oli todella aggressiivista ja vähän ahdistavaa. Epäiltiin että kuski saa provikkaa jos ostetaan jotain ja bensalippuja jokaisesta asiakkaasta jonka tuo. Meidän mielestä kierros oli kuitenkin sen 1€ arvoinen, ja tuktukin kyydissä kaupungilla ajelu ihan mukavaa. :) Räätäliltä ei tietenkään ostettu mitään, mutta matkatoimistosta päädyimme ostamaan retken Floating Marketille vähän Bangkokin ulkopuolelle seuraavalle päivälle. Saatiin tingittyä hinta puoleen siitä mitä myyjä aluksi pyysi, ja luultiin että maksettiin ihan ok hinta... Kunnes seuraavana päivänä samalla retkellä olleet korealaiset pojat kertoivat maksaneensa kolmanneksen meidän hinnasta, vaikka retki oli täysin sama. Voi pylly! :D

Floating Market oli kuitenkin tosi upea paikka. Lilluttiin veneessä kanaalissa, ja kauppiaat souteli omia paattejaan, tai nökötti kojuissa virran varrella. Myynnissä oli kaikkea maan ja taivaan välillä, mutta me keskityttiin nyt enemmän ihmettelyyn kuin shoppailuun. Vaan yksi pieni koriste-esine tarttui mukaan, ja Remi pääsi tinkimisen makuun myyjän pyydettyä hinnaksi 450 bathia, kun lopulta maksettiin vissiin 100. :D Tää opetti ainakin sen, että kaikesta pitää tinkiä. Muu aika tässä osassa Bangkokia käytettiin lähinnä kaupungin ihmettelyyn ja syömiseen. Kolmen yön jälkeen vaihdettiin hotellia keskustan ulkopuolelle  lähemmäs lentokenttää, josta löydettiin edullinen ja kivannäköinen "Chana Mansion" niminen hotelli.

Chana Mansion sijaitsi kaukana kaikesta turistihärdellistä alueella, jossa ei koko siellä olo aikana nähty muita länkkäreitä kuin kaksi herraa, jotka majoittui hotellissa thaimaalaisten vaimojensa kanssa. Hotelli oli tosi kiva ja isot pisteet tuli ihanasta uima-altaasta, jossa tulikin vietettyä paljon aikaa. Päivisin kuljettiin paljon myös kaduilla ihmettelemässä paikallista meininkiä, ihmisiä ja toreja, joista ei ikinä tiennyt, mitä kulman takaa löytyy. Torit oli mahtavia, siellä myytiin kaikkea hedelmistä kosmetiikkaan, ja vaatteista kaloihin ja äyriäisiin. Täällä ainakin tiesi että kalat on tuoreita, kun ne myytiin elävinä. Nauratti, kun kerran kadulla vastaan päristeli kissakala, joka oli hypännyt vapauteen myyjän saavista. :) Tällä alueella ihmiset oli superiloisia ja avoimia! Mihin vaan kuljettiin niin ihmiset hymyili leveesti ja huuteli sawadekhaata. :) Välillä olo oli kuin näyttelyeläimellä, kun joku huusi kaveritkin katsomaan kadulla kulkevia farangeja, ja ihmiset vilkutteli autoista jne. Hämmentävintä oli kun joku nuori kundi lähestyi kameran kanssa, ja mä tietysti luulin että se haluaa että otan kuvan hänestä perheensä kanssa. Suostuin tietysti, mutta hän iskikin kameran äitinsä käteen ja hyppäs mun kainaloon. Remi pääsi myös poseeraamaan nuoremman veljen kanssa. :D hassua!

Ainoa ongelma täällä oli oikeestaan se, että kaikki tekstit kaduilla, kaupoissa ja ravintoloissa oli thaiksi, eikä oikein kukaan puhunut englantia. Löydettiin kuitenkin yksi pieni ravintola, jonka omistajan tytär oli asunut hetken Ruotsissa, ja puhui siksi vähän ruotsia ja englantia. Ruoka oli siellä myös hyvää ja halpaa, joten päädyttiinkin syömään siellä joka päivä. :D Tällä alueella hinnat oli myös todella paljon edullisemmat kuin keskustassa, esim. tässä ravintolassa kahden hengen sapuskat oli 80 bathia, eli n. 2€. Huomaa että Khao San roadin lähistöllä hinnat on tehty turisteille. Kerran kun oltiin syömässä, viereisessä pöydässä istui mies, joka hymyili meille iloisesti koko ateriansa ajan. Lähtiessään hän elehti meille maksaneensa myös meidänkin ruuat, ja toivotti tervetulleeksi Thaimaahan. Ja me jäätiin vuolaiden kiitosten jälkeen monttu auki ihmettelemään ihmisten vieraanvaraisuutta ja ystävällisyyttä. <3 Oli ihan tosi jännä huomata, miten näin lähellä Bangkokin keskustaa oltiin tosi innoissaan muutamasta länkkäristä, ja miten erilaista meininki täällä oli. 

Yhtenä päivänä kun käveltiin kadulla, ihmeteltiin kun yhtäkkiä alkoi hirveä härdelli, ja joka paikassa oli poliiseja ja kuvaajia. Edessä oli ensin rinki poliiseja, joiden sisässä rinki erikoisjoukkoja täysissä varusteissa, ja keskellä mies luotiliivit päällä käsiraudoissa, muutaman muun miehen kanssa. Yritettiin kysellä ihmisiltä väkijoukossa, että mitä tapahtuu, mutta ainoa vastaus mitä saatiin oli "bomm, bangkok bommin". Katsottiin parhaaksi lähtee pois siitä hälinästä, kun ei ymmärretty mistä on kyse. Hotellilla kuultiin, että keskellä ollut mies oli rakentanut pommin, joka räjähti Bangkokin keskustassa pari viikkoa aikaisemmin, ja ennen räjähdystä hän oli asunut ihan lähellä meidän hotellia. Syy miksi häntä kierrätettiin kaduilla, oli ilmeisesti että hänen piti näyttää poliiseille paikat, joissa on liikkunut ja käynyt sillä alueella asuessaan. Aika hurjaa! 

Muuten meidän aika siellä kuluikin lähinnä altaalla köllötellessä ja ihmetellessä.10.9 lennettiin Indonesiaan, mutta siitä sitten seuraavaan kirjoitukseen lisää. :) 

Mitkä fiilikset jäi Bangkokista? Ristiriitaiset. Ekan kolmen päivän jälkeen ajattelin, et tänne ei kyllä tarvi tulla uudestaan, mutta loppuaika olikin sit kivaa. Oltiin molemmat kyllä jo rantaterapian tarpeessa tässä vaiheessa, eli ei ehkä senkään takia osattu oikein Bangkokista nauttia.

Mitä opittiin Bangkokista? Trust no one. :D tai ehkä ei ihan niin, mutta sen ainakin, että turisteja viilataan kyllä linssiin heti kun siihen on mahdollisuus. Ja käytä aina mittaritakseja. :)

Haleja ja terkkuja kaikille sinne Suomeen, nauttikaa syksyn väreistä ja rauhallisuudesta <3

Terkuin, Laura ja Remi

Ps. Kirjotan puhelimella, kun meillä ei oo konetta mukana, joten sivun asettelut jne saattaa olla ihan miten sattuu. Toivottavasti kuitenkin saa selvää. :)